26.07.2024

Näinkin postilähetyksiä leimattiin

Postileiman tarkoituksena on postimerkin mitätöinti, mutta se kertoo myös postin kulusta
ja sen kehityksestä.

Suomen ensimmäinen postimerkki ilmestyi 1856, mutta ensimmäiset postileimat otettiin
käyttöön jo vuonna 1812. Ensimmäiset postileimat olivat päivämäärättömiä yksirivisiä
venäjänkielisiä paikannimileimoja (poislukien suomenkieliset Wiborg ja Abo).

Aikoinaan postileimassa oli jopa kellonaika ! Nykyisin monet postimerkit jäävät leimaamatta
postin koneellisen käsittelyn johdosta. Jos postimerkki on leimattu, on leima usein suttuinen.

Seuraavassa on esitelty erilaisia leimaamistapoja.

1. Kynämitätöinti

 










Hikiään 1877 tulleen kirjeen postimerkki on mitätöity kynän musteristillä sekä
postitoimiston leimalla.
Kirje on kulkenut junan postivaunussa, jonka osoittaa postivaunun n:o 4 pyöröleima
1.10.1877.

Kirjepaperi on taitettu kuoren muotoon, ei erillistä kirjekuorta.

Postimerkkejä mitätöitiin myös pelkällä kynän musteristillä ja postileima lyötiin
niiden viereen tai ei ollenkaan.

2. Rautatieaseman leima

Postilähetykset leimattiin asemien virkaleimasimilla, kunnes varsinainen postikonttori
perustettiin ja sai erillisen postileimasimen.

Vuonna 1873 annettiin määräys, jonka mukaan kaikki asemalle jätetty posti tuli
leimata aseman nimileimalla (1-rivinen leima) ja sinisellä musteella.

Kuvan vuonna 1910 lähetetty postikortti Mommilasta Oittiin on leimattu MOMMILA 
-asemaleimalla sinisellä musteella. Leiman kaikki kirjaimet ovat isoja kirjaimia, kun taas
Postin rivi- eli kyläleimoissa vain alkukirjain on iso. Postimaksu on ollut 10 penniä.
Harvinainen kohde.

Postipysäkki Mommilan asemalle perustettiin 1.2.1912.

             

   RYTTYLÄ -asemaleima isohampaisella
   postimerkillä

3. Pyöreä postileima


Hausjärven vanhimmat varsinaiset postileimat ovat pyöröleimoja.
Ryttylän postitoimipaikka perustettiin Ryttylän asemalle 1.4.1881

Ryttylän yksirenkainen postileima 
ehiöpostikortilla 1895.

Vasemmassa yläkulmassa Suomen
vaakuna, jonka käyttö postilähetyksissä
kiellettiin sortokaudella.

Hausjärvi -venäläisleima 1912.

Postihallitus antoi vasta 16.5.1918
määräyksen poistaa venäjänkieli
postileimoista.

Useat postitoimipaikat poistivat
venäjänkielen leimoistaan jo
vuodenvaihteessa 1917-1918.

Hausjärvi -niminen postitoimipaikka
(postipysäkki) kirkonkylään perustettiin
1.3.1907

4. Maalaiskirjeenkantajan numeroleima

Maalaiskirjeenkantajan numeroleima 1193
vuodelta 1913 venäjänkielisellä ehiöpostikortilla.
Reitti: Hausjärvi postipysäkki - Hikiä.
Reitillä oli aluksi 4 viikkovuoroa.

Lisäksi Hikiän venäjänkielinen pyöröleima.

Maalaiskirjeenkantajat jakelivat vain tavallisia
postilähetyksiä ja sanomalehtiä. Muita lähetyksiä
he saivat jakaa ja välittää vain lähettäjän ja vas-
taanottajan vastuulla.

Maalaiskirjeenkantajat myivät postimerkkejä
kantolinjallaan ja myös kotonaan.

Numeroleima lyötiin usein merkin viereen ja
postimerkki mitätöitiin postitoimipaikan leimalla.

5. Rivi- eli kyläleima

Postipysäkeillä oli käytössään
rivileimasin.

Kuvan postikortti on lähetetty
Mommilasta Helsinkiin 1913,
jonne se on saapunut Helsingin
tuloleiman mukaan seuraavana
päivänä.

Tuloleimaus lopetettiin 1965.

Mommilan postipysäkki perustettiin
1.2.1912.

6. Postitoimipaikan varaleima

  Joskus postileima saattoi rikkoutua,
  jolloin postilähetyksen leimaamiseen
  käytettiin Postitoimisto -varaleimaa.

  Kuvan kohteessa Karhista sota-aikana
  lähetetty postikortti on leimattu ilmeisesti
  Hikiän postileiman sijaan Postitoimisto
  -leimalla.

  Kortissa on myös himmeä sotasensuurin
  suorakaiteen muotoinen tarkastusleima.

  Myös sinettileimaa tai rautatieaseman
  leimaa on voitu käyttää tilapäisenä
  postileimana.

  Määräysten mukaan varaleiman viereen
  oli kirjoitettava postitoimipaikan nimi.
  (ei ole kirjoitettu viereisessä kohteessa).

Sinettileimalla leimattu pakettikortti
Ryttylässä

7. Viestillinen ketjuleima

  Ketjuleimassa on postileiman lisäksi viesti
  ja leima toistuu nimensä mukaisesti 
  ketjussa.

  Tekstissä voi olla jonkin tapahtuman
  esim. näyttelyn tai messujen mainos tai
  muu informatiivinen tiedote.

8. Erikoisleima

Erikoisleima voi olla käytössä esim.
museossa tai muussa nähtävyydessä
tai jonkin tapahtuman aikana.

Se voi olla käytössä vuosia tai sitten
vain lyhyen aikaa jonkin tapahtuman
ajan, messut ja näyttelyt yms.

Leima voi muodoltaan olla lähes minkä
mallinen tahansa ja leimasinvärikin
voi vaihdella.

Ensimmäiset Salpauselän kisat järjestettiin
1923.

9. Eduskunnan postileima

Kortit ja kuoret Akin kokoelmasta (ei sinettileima)